Nauti elämästä sairaudesta huolimatta.
Munuaiset poistavat elimistötä ylimääräisen nesteen, suolat, kuona-aineet ja lääkkeet. Vuorokaudessa verestä suodattuu noin 180 litraa ns. alkuvirtsaa, mutta siitä vain noin 1-2 litraa erittyy lopullisena virtsana.
Lisäksi munuaiset säätelevät happo-emästasapainoa niin, että veriplasmassa vallitsee happamien ja emäksisten aineiden tasapaino. Lisäksi munuaiset tuottavat verenpainetta sääteleviä hormoneja sekä erytropoetiinia, jota tarvitaan luuytimessä säätelemään punasolujen muodostumista. Munuaiset aktivoivat D-vitamiinia, jota tarvitaan luun muodostumiseen.
Tiesitkö?
Krooninen munuaissairaus on tavallisesti pitkäaikainen ja hitaasti etenevä. Munuaisten toiminta heikkenee pikkuhiljaa. Varhaiset merkit voivat olla niin epämääräisiä, ettei oireita edes välttämättä havaitse. Jos munuaiset lakkaavat toimimasta, menehtyy ihminen ilman dialyysihoitoa.
Munuaisten vajaatoiminta todetaan tavallisesti verikokeella, joka mittaa veren kreatiniinin ja glomerulussuodosnopeuden (GFR). Glomeruluksessa eli hiussuonikeräsessä alkuvirtsa suodattuu verestä keräsen koteloon. Krooninen munuaissairaus voidaan luokitella viiteen vaiheeseen. Voi kestää vuosia ennen kuin sairaus on edennyt normaalista munuaisten toiminnasta (vaihe 1) krooniseksi munuaisten vajaatoiminnaksi (vaihe 5).
Krooninen munuaisten vajaatoiminta johtaa yleensä pysyvään muutokseen.Taustalla voi olla esimerkiksi diabetes, korkea verenpaine (hypertensio) tai glomerulonefriitti (munuaiskerästulehdus). Jotkut lääkeaineet voivat heikentää munuaisten toimintaa.
Kroonisen munuaissairauden varoitusmerkit ja oireet eivät ole aina ilmiselviä. Monet potilaat saattavat sairastaa kroonista munuaistautia tietämättään.
Mitkä ovat mahdollisia varoitusmerkkejä?
Mitä nopeammin merkit tunnistaa, sitä paremmin lääkäri voi puuttua asiaan ja löytää hoidon. Oikeaan aikaan annettu oikeanlainen hoito voi hidastaa munuaissairauden etenemistä.